Elämäni ensimmäinen blogikirjoitus
Olen aika kummajainen nettielämässä, sillä vasta äskettäin olen sukeltanut tähän taivasmaailmaan. Suhtaudun yleensä uuteen tekniseen hömpötykseen ensin varauksella ja kriittisyydellä, etenkin mikäli elämä on vanhoillakin koetelluilla konsteilla sujunut jo muutoinkin mukiin menevästi.
Vähin erin olen bonjannut, että ei tämäkään maailma lainkaan niin huono ole. Se ainakin nopeuttaa oikein käytettynä suuresti jalka- ja käsityötä monilla saroilla sekä yhdistää ja rakentaa maailmaamme. Haittapuolia toki on, mutta nekin lienevät lähinnä itsekkäiden saalistajien ja pölhöjen aikaansaannoksia.
Blogit? Blogit! Pidin niitä lähinnä oman piskihännän nostona sekä ylemmyyskomplekseista kärsivien ihmisparkojen teatraalitarpeen avoikkunoina.
Silti olen itsekin jo yllättäen sellaista yrittämässä näillä raukoilla nettialan taidoillani.
Toivon, että soraisen karkeat alkuvaikeuteni kääntyisivät vielä tulevina hetkinä öljytyiksi sujuvuuksiksi ja lisään iltarukoukseeni sanaset, että joku kanssaihminen jaksaisi pysähtyä toviksi porinointini äärelle nautinnollisen nuotiokupposensa kera.
Kaikkea tuotahan merkitsee käyttäjänimeni ”mydreams” sekä blogini minusta hienolta kalskahtava ja toiveita herättelevä nimi: ”Yhdessä Voimme”.
Näillä huterilla sanoillani avaan täten elämäni ensimmäisen blogipalstani ja kuulkaa – minä olen tosi ylpeä siitä, että sain tämän aikaiseksi näillä tietotekniikka-alan surkeilla rahkeillani.
Hyvä Me! ”Yhdessä Voimme!”
P.s. Meniköhän tämä nyt sinne päinkään?